Miten pitkään ihminen jaksaa salata omat tai toisten kohtalokkaat virheet? Milloin omatunto ei enää pysty pakenemaan muistamattomuuden verhon taakse? Milloin petturuuden saattaa unohtaa? Näihin kysymyksiin etsii virolaiskirjailija vastauksia Torni-runokokoelmassaan. Virolaiset eivät mielellään pengo menneisyytensä ikäviä asioita. Mihkelsonin runot yllyttävät omalla esimerkillään luomaan kriittisen katseen menneisyyteen, rehellisesti ja itseään säästelemättä. Mihkelson tunnetaan monisanaisena, itseensä sulkeutuneena ja joskus käsittämättömänäkin, mutta nyt kirjailija on muuttunut, valmis: runoista huokuu kypsyys ja syvyys. Tornissa on synkkyyden voimaa mutta myös viisauden tuomaa selkeyttä!